keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Dementiapäivitys No:1

Ei jaksa enää, köysi ja vaseliinkauppaan tästä on lähettävä.

Vaikeaksi menee tämä elämä, viimevuona Torreentulon jälkeen alkoi ankara pankin avainkortin hankinta, oli näet jäänyt kotiin.
No pankki ja luottokortit oli kyllä mukana, rahasta ei niinkään ollut pulaa, mutta kun olisi pitänyt päästä nettipankkiin laskuja makseleen, sehän tietysti ei onnistunut.

Tämänkään reissun tulo ei kyllä sen paremmissa merkeisssä alkanut,
Kämpille tullessa reppu jäi Veskun autoon.
Ei vain pysty enää kahta asiaa yhtäaikaa muistamaan, niin selvähän se, kun matkalaukun otin niin reppu jäi.
Niipä yöllä ensimäisiä hommia oli omaan matkalaukkuun murtautuminen, kun ne laukun avaimet tietysti oli siinä repussa.

No nyt on sitten jo reppukin kotosalla, siihen asti kun sen seuraavaksi hukkaan.
Kohdallani se rasvatun köyden virittely puunoksaan alkaa tuntumaan jo hyvinkin ajankohtaiselta.

Iltapäivällä kävin pienen lenkin hölkkäilemässä sulalla maalla ja aivan pikkuhousukeleissä.
Oli muuten lystiä, vaikka kahteen yöhön on tullut nukuttua yhteensä  vain 3,5 - 4 tuntia.

Säätiedotukset ovat lupailleet tännekkin vähän sateista, mutta saa nähä mihinpäin ilmat kääntyvät.

Kommentoinpa lisää omasta ja Torreviejanseudun kuulumista myöhemmin,
jos nyt dementialtani tietsikan viellä osaan käynnistää.

Ei ole helppoa tulla vanhaksi!

tiistai 29. marraskuuta 2016

Aatteleppa ite, omale kohalle.

Se tänään sitten täytti maailman vanhiin ihminen 117 vuotta.
Kyseinen Italilainen naishenkilö on myös ainoa elossaoleva 1800 luvulla syntynyt ihminen.
En kyllä haluais noin pitkäksiaikaa tänne unehtua.

Täällä pohjoisessa lähenneellään jo -20 asteen lämpötiloja, kantsii täältä varmaan lähteä vaikka Italiaan synttäreille, tai vaikka Espanjaan.

Aluksi kuitenkin ajattelin käveleksiä kuntosalille vetelehtimään.
Kerronpa myöhemmin kuinka se pakkanen varpaita kipristeli, ja mitä se aiheutti.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Black Friday

😁 Sinäänsä ei niinkään musta.
Sain punaiset kengät.
Aamulla olin menossa kuntosalille, mutta koukkasin tuolta urheiluliikkeen kautta, kun siellä kuuleman myydään kenkiä kympillä.
Tämmöset Salomonin lenkkarit löyty, ja kotiinhan ne lähti liukkaasti kympillä.
Olisihan siellä ollut Inov-8 nastakenkiä, Niken Vomeroa ym, mutta en kerinnyt niistä omaa kokoa valitsemaan, mutta hyvä kun yhetkin kengät sain edukkaasti.

No kuntosalin jälkeen edullisten kauppojen toivossa kiertelin kodinkone ja urheiluliikkeitä, mutta mitään ei niiltä kierroksilta käpäliin tarttunut.

Mitäpä tässä sitten muutta kun eläkeläinen heittäytyy pitkälleen sohvalle, ajatteleemaan kuinka jotku painaa hommia niska limassa.

torstai 24. marraskuuta 2016

Ei huolet paina ei rasitu polla.

Korkeanpaikankammoisille kaunista katseltavaa.

"Voisin tehdä mitä tahansa, enkä kuitenkaan tee mitään.

Voi miten hauskaa on tehdä mitä haluaa" (Tuve Janson)

No kävin sentään aamusella pitkästä aikaa ulkona juoksemassa.

Päivän ohjelmaan kuului myös vierailu tuolla keskusairaalanpuolella, pumppukontrollissa.
😐  No niin, ei mitään uutta hälyttävää, eikä liioin parempaakaan, joten näillä mennään.
Oli vaihteeksi eri lääkäri, huvittavaa kun tämäkin ihmetteli minun kevään rasitus ekg:n polkemiani wattimääriä, (260 wattia 67 vuotiaana sydänpotilaana)
näyttää ei urheilusydänspesialisteille olevan ihmetyksen aihe.
Itse olen sitä mieltä jotta olisihan se ihme jos se ei koko elämäni ajan urheiluharrastus jossain näkyisi.

Mutta nyt kahville, se se on ihmisen paras terveys juoma.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Se on kyltinpoistopäivä.

Opiskeluaikani on ohi, valmistuin tänään eläkeläiseksi.
Nyt vain vakuutusyhtiö Ilmarisen myöntämän todistuksen kanssa etsiskelemään hautapaikkaa.
Jos ei heti löydy vakipaikkaa, 
vois mennä vaikka osapäiväisesti harjoittelemaan krematoorioon.

Eka täyspäiväisen eläkeläisen päivä käynistyi aamun kuntosalikäynnillä, päivällä käveleksin Antikaisen konditorioon leivoskahville, 
loppuelämän ekan päivän kunniaksi.
Maistu muuten parhaalta ikinä, 
se leivoskahvi.
Mitenhän loppupäivän käyttäisi kun ei velvollisuudet paina.

perjantai 18. marraskuuta 2016

Kaadunko saappaatjalassa.

Enää pari päivää, ja olen välttänyt kaatumisen saappaatjalassa.
Kirjaimellisesti voi vielä kaatuakkin, lauhtu niin nuo ilmat niin että jalkakäytävillä on liukasta ja vetistä, mutta tarkoitin lähiinnä tuota työelämän lopettamistani.

Olen myöskin aloittanut tiukat yökahviharjoitukset, viime yönäkin nukkumaan menin vähän yli 23 ja ennen yhtä olin jo kahvin keitossa.
Kun se ei kerran nukuttanut, katselin netistä Torreviejan lähistön juoksukisoja.
Suurin ja tasokkain kisa noilla seuduin on Santa Polan puolimaraton, osanottajia on yli 10 000, ja taso on kova, mm. viimevuoden kisassa 59 juoksijaa alitti ajan 1.10.00

Itse olin viimevuona kokonaiskilpailussa sijalla 1132,  noin 1.29 ajallani.
Ja todellakaan siellä ei joudu juoksemaan yksin, samalla minutilla minun kanssa maaliviivan ylitti 139 juoksijaa.
No tuon kisan takia tässä on kohta vuosi kieriskelty häpeässä ja ankarissa tuskissa, saamatta yölläkään unta.
Oli näet ensimmäinen kerta Espanjanmaalla kun jäin palkintosijan ulkopuolelle, jos on ollut oma ikäsarja kilpailtavana, ja olen sentään kisaillut Espanjan juoksukisoissa 35 vuotiaiden sarjasta lähtien.
Viimevuoden Santa Polan kisa oli samalla Espanjan veteraanien mestaruuskilpailu, jäin neljänneksi noin puoliminuttia palkintosijasta,
Arvaa harmittiko..



Tässä kuvassa 'dinarien' kuittaus vuoden 2014 kisan jälkeen,
Pacoa tuli taasen työllistettyä, kun tollo ei taasen kisanjälkeen kiireissään kuittausasiaa tajunnut hoitaa,
Heh, heh, dinorot vaati monta Santa Polan matkaa, ja muutaman ylimääräisen reissun pankissa,
Kovaa on huippuurheilijan elämä ;-) 
Tulkaa testaamaan kisa, ei ainakaan mäet aikoja hidasta, minäkin aion olla mukana.


   Ihan pirruuttaani panen tähän kuvan vähälumisemmista maisemista.

lauantai 12. marraskuuta 2016

Juoksemattomat kengät.

Tänään pakkastapelkäämättömät juoksivat RDS:n talvisarjajuoksun toisen osakilpailun.
Pakkasia pelkäävät tyytyivät kahvin juontiin ja uusien kenkien ostoon.
Lähtökiihdytys.
Kilpailun nopeimmat.
Tulokset:

Itse tyydyin tänäänkin aamusella suoritettuun tunnin vetelehtimiseen kuntosalilla.

Nyt pienen murkinan aika, sitten taidankin lämmitellä saunan, jos myöhemmin tarmoa piissaa laitan ehkä muutaman kuvankin lisää talvisarjajuoksusta.
Kuvia:

tiistai 8. marraskuuta 2016

Kaamospakolaiseksi Espanjaan

Eletään aikoja jolloin viimeisetkin talvimuuttajat alkavat kerääntyä parviksi Helsinki Vantaan lentoasemalle.
Muutoihmisten bongareille tämä on parasta aikaa seurata. Tyynen valtameren, Intian valtameren, Atlantin tai Välimeren ranta-alueille muuttavia, ei arktisiin oloihin soveltuvien ihmislajien poismuuttoa.
Talvenmittaan rohkeimpia yksilöitä nähtänee pikaisesti pistäytymässä Suomessakin, katsomassa joko paluumuutto olisi mahdollinen, paetakseen nopeasti takaisin lämpimämpiin maihin.
Lumiukkojen rakentelusta pitävien ei kannata huolestua, kyllä se lumiukon teko onnistuu muuallakin kun koto Suomessa.
Tässä minun tekemäni suolaukko, Torreviejan suolajärven maisemissa.

Tästä  runsaasti käytännön tietoja Espanjasta yleensä, ja Torreviejasta erikseen.

Tässä on itsekkin jo jonkinaikaa siipisulkiasukinut ja rasvaillut,
josko myötäiset tuuliolosuhteet lähiaikoina olisi Välimeren rantamaisemiin muttoa varten.

Nyt kylmäkammoinen lähtee kohden kuntosalia, ei näissä keleissä muuta kun sisäliikuntaa.

lauantai 5. marraskuuta 2016

Ihminen on aisteiltaan vajavainen.

Kuva:Wikimedia/Savamah
Joskus aikoinaan tuli katseltua kaikenlaisia optisenharhan kuvia, ja aika nopeaan kyllä oivalsi jujun.

Tai siis eihän niissä mitään 'jujua' ole, meidän aivomme vain ovat niin yksikertaiset että ne olettavat jotain ja pidättäytyvät itsepäisesti näkemyksessään, eikä enää pyri vaihtoehtoja etsimään.

Aluksi yritin tätäkin kuvaa tulkita vain joksikin ötökäksi.
Ikä tekee senkin etteivät aivo toimi enää niin 'elastisesti' vaan tyytyvät näkemäänsä, eivätkä muita vaihtoehtoja etsi.


No nämä äijjät on tietenkin samankokoisia, vaikka aivomme haluaisi ne erinkokoisina nähdäkkin.

Nämä pari kuvaa panin esimerkiksi siitä kuinka ihminen luo ennakkokäsityksiä oppimiensa asioiden tai oletuksie pohjalta.

Lapsilla näitä valmiita ajattelumalleja on vielä vähemmän, useimmiten tämäntyylisissä tehtävissä lapset oivaltavat asian, mennen tullen nopeampaa kun varttuneempi kansalainen.

Aivojen ja kehon eri ominaisuuksien kehittämisen kannalta on ihmisen lapsuudessa jo hyvin varhain kausia, jolloin jolloin jokin ominaisuus on parhaiten harjoitettavissa.
Tarkastellaanpa asiaa urheilun kannalta.

Lihas solujen (nopeat hitaat) määrä määräytyy geneettisen perimämme mukaan.
Osa soluista on myös sellaisia välimuotoisia soluja, joiden mukautuminen tapahtuu ennen murrosikää, joko nopeiksi tai hitaiksi soluiksi, lähinnä liikuntatottumusten mukaan.

Sydämen koko kasvaa erityisesti murrosiässä.
Eteenkin vasemman kammion kasvua voidaan lisätä varhaislapsuudesta asti.
Mitä enemmän sydäntä kuormitetaan sen voimakkaampaa kasvu on.

Nopeuden kehittymisen paras herkkyyskausi ajottuu 10 vuoden molemmin puolin.
Lapsuuden laiminlyödyt nopeusharjoittelun puutteita on myöhemmin vaikea paikata. Reaktioajan nopeutta voidaan parhaiten kehittää 6 - 10 vuoden iässä.

Voimankasvun huippukausi pojilla on noin 15 vuoden iässä, siinä on noin 1 - 3 vuotta otollisinta aikaa.


Laitetaanpa tähän lopuksi tällainen yksinkertainen laskutehtävä, montako niitä ukkoja oikein olikaan.
Tämä nyt ei ole mikään optinen harha, mutta yksinkertaiset aivot, eivä tätäkään heti  oivalla.

tiistai 1. marraskuuta 2016

Huoltoa ja tarkastusta, takuuseen ja maksaen.

Tänään YBY:llä oli ilmainen takuuhuolto, no sehän on vielä 20 vuotias, nuori.

Itselleni pumppukontrollit sain marraskuun loppupuolelle, mutta sehän ei kuulu takuun piiriin, vaan on maksullista, mutta olenhan jo lähes 68 vuotias,vanha.

Siinä meikäläinen jotain alle kolmekymppisenä, hukassa jossain Thames joen maisemissa, Vakavana pitää karttaa lukea.

Kovasti on pitänyt nytkin lukea, ei karttaa vaan nettiä,
Torreen tekis mieli, mutta kun asuu täällä huidsin Lapissa on kaikki niin monimutkaista.
Jos löytää halvat lennot Espanjaan, niin kotimaan lennot maksaakin maltaita.
Taas kun löytyy halvat kotimaan siirtymiset,
niin sitten Alicanteen lennot ovatkin tarkotettu muille kun köyhille eläkeläisille.
Ja tuppaa vielä vaatimaan kalliita hotelliyöpymisiäkin tuolla Helsingissä.

Aloitin eilen kuukaudenmittaisen kuntosalikuurin.
Pitää pistää vähän vahvistusta piikin muodossa, kun huulirasva oli päässyt loppumaan.

Mistähän Theresa ja lääkärinsä heti tiesivät että huulirasvastahan se käry kävi, kun kumpikaan ei ollut haku ja käyttövaiheessa tiennyt siinä mitään kiellettyä olevankaan?.
Siinä näkee, ainahan ihminen uutta oppii.

Pitääpä huomenna jatkaa surffailua, ei Kemijoen laineilla, vaan netissä, jospa jonkinlaista pimeän pakoreittiä löytäs.