Tuo Carttagenan puolikas sai ukkopahan elimistön taasen niin sekaisin, ettei nukkumisesta tullut mitään.
Syke ei laskenut koko yönä normaaliin leposykkeeseni, ja keho oli muutenkin niin väsynyt ettei nukkuminen onnistunut.
Joskus puoliviiden ja puolikuuden välillä kävin tunnin ajan jonkinlaisessa horroksessa, muuten yö kuluikin sängyssä pyörien ja välillä yökahvilla käyden, ja tuli Espanjan hallimestaruuskilpailutkin tv:stä yöllä kateltua.
Semmoiseksi on elämä mennyt, ei ennen puolikkaan juoksu muuta kun ruokahalua lisäs.
Aamusta sitten pyöräilin hiljalleen tuollaisen lenkin.
Muuten onkin päivä kulunut sisätiloissa, pientä muutaman kilometrin iltakävelylenkkiä lukuunottamatta.
Eiköhän se ensiyönä jo unikin maita, niin huomenna voisikin juoksulenkillekkin yritellä
Seuraavana sunnuntaina on tarkoitus taasen asettua lähtöviivalle, Mursian puolimaratonilla.
Siinä maaliintuloni Cartagenan puolikkaalta.
Minä pijän tuota kovana tuloksena!
VastaaPoistaHaaveilen toki ihtekin vielä joskus alittavani puolitoistatuntia puolimaralla, mutta taitaa jäähä sille haaveilun asteelle vaikka oon pari vuotta Ollia nuorempi.
Vaikea on pysyä poissa kisatouhuista aioin silloin kun noita pumppuvaivoja alkoi lopettaa kisailut, kun lääkärikin niin suositteli.
VastaaPoistaTäällä sitä silti vain taas kisaillaan, ja haaveillaan, josko vielä muutaman sekunnin tuosta parantaisi.
Sellaista se on urheiluhullun elämä.