perjantai 4. maaliskuuta 2016

Hämäränrajamailla vai hitaammin.


Hirveästi jaksetaan kirjoitella Sundpyn harjoitustuntimääristä.
Vaikka eihän net mitään niin hurjia ole 1100 tuntia ammattiurheilijalle, sehän tekee vajaan kolmetuntia päivääkohden.

Sitten vedotaan siihen että harjoittelussa ei ole niin paljon tehoja kun esim Suomalaisilla.
Minä en kyllä usko että Sundbyn harjoittelussa ei ole tehoja, ja jos ei ole, miksi pitäisi olla?,
Mies oli viimevuona ylivoimaisesti paras maailmankupin pisteissä, ja sama tahti jatkuu tänävuonakin?.
Suomessa ilakoidaan kun yksi mies on päässyt mailmakupin pisteille, ja naisissa puolestaan yksi kymppikärkeen.

Tiedän, tiedän, moni siellä on jo vetämässä dobing korttia Norjan hiihtourheilun ylle.
Dooppausta on ollut läpi koko urheilun historian, ja tulee olemaan aina, mutta kärynnyt urheilija on käyttänyt, muut ovat puhtaita, tähän meidän on tyydyttävä.

Ei naapurin isäntääkään voi heittää vankilankivityrmään loppuiäksi, vaikka se ajelee parivuotta nuoremmalla ja hintaluokkaa kalliimmalla autolla kun itse, vaikka epäiliskin ettei sillä puhtaat jauhot ole pussissa.

Entiset huippuhiihtäjämmekin ovat kovasti arvostelleet ja vertailleet omiin harjoitusmääriinsä, miksi?
Omat tulokset ja menestys tulikin tehtyä lähinnä kielletyin menetelmin.


Oman kovasti kahvilla doobatun aamulenkkini tein La Matan suunnille auringonnousun aikoihin.
Pituutta lenkille tuli vajaat 13 kilometriä, ja ei kun pannu tulille ja lisää kofeiniä koneeseen.

2 kommenttia:

  1. Terveiset hankien keskeltä!. Luin viimeisimmästä Juoksija-lehdestä hyvän uutisen määräharjoittelun vaikutuksista määräajan puitteissa. Tanskalaiset tutkijat juoksuttivat ( 9 ) kuntojuoksijoita viikon ajan maratonin päivässä ( kokeneita maratoonareita n. 70km/viikossa harjoittelevia ) ja tulokset olivat erittäin positiivisia eli seuraavia: kokonaiskolesteroli laski, myös ns. huonon kolesterolin osalta. Hyvä kolesteroli HDL nousi, insuliiniherkkyys parani merkittävästi, rasvaprosentti pieneni ym. Toki pieniä lihasvaurioita ja tulehdusreaktioita oli mutta sydänlihasvaurioista ei ollut tietoakaan. Mahdollisista rasitusvammoista ei näin äkillisen määräkuurin jäljiltä ole tietoa. Artikkelissa ei kerrota miten koehenkilöiden suorituskyvyn ( esim. kilpailun / testin puitteissa ) kävi? Kunhan polvi kestää taas juoksua, niin tuontapainen määräkuuri ( hieman maltillisemmilla määrillä ja pitemmällä aikavälillä ) voi olla ihan paikallaan.

    VastaaPoista
  2. Niin se on, määrän nostaminen on harjoittelussa paljon turvallisempaakin kun tehojen lisäys.
    Ja kun pitempien matkojen tärkrin ominaisuus kuitenkin on kestävyys, se on ensi saatava riittävään kondikseen, ennen kun kuntohuippuja voi lähteä hakemaan.
    Toivottavasti kevät sielläkin alkaa edistymään, sillä meikäläisen reissukin lähenee päätepistettä, eikä oikein talviset säät kiehtois.

    VastaaPoista