Toisinaan sitä jaksaa, toisinaan ei.

Ihmiselämässä ne olotilat vaihtelee, toisinaan tuntuu ettei saa itseään käynnistymään ei sitten millään.
Kun toisinaan sitten on kun lähtökuopissa kokoajan.

Tänä aamuna, ei kun siis yönä ei malttaisi millään odottaa säädyllistä juoksemaan lähtö aikaa.

Se kun nukkuminen tänäyönä onnistui kello kymmenen ja yhden välillä, ja siihe ne unitunnit tältä yöltä jäänevätkin, pitäisi keksiä muuta tekemistä kun sängyssä pyöriminen tai yökahvien juonti.

Jos palaisin tässä kirjoituksessa vielä tuohon Espanjalaiseen juoksukisa meininkiin, se on aika erinlaista kun Suomessa on totuttu.

Ensinnäkin juoksijoiden määrä, jo pienissä kyläkisoissakin lähennellään 1000 juoksijan määriä, eilisessä juoksussakin jotain pulitoistatuhatta juoksijaa.
Vaikka kisa järjestettiin ensimmäistä kertaa.

Sitten tuo itse juoksutapahtuma järjestetään aina kaupunkin pääkaduilla ja teillä, eikä syrjäisillä metsä tai pyöräteillä kuten Suomessa.
Yleisömassat kisoja seuraamassa ylittäväät  jopa Suomalaisten palloilu ja kiekkoilukatsomoissa olevien ihmisten määrän.

Ja se meteli kisoissa on usein aika valtavaa, jokaisella on asiaa juuri sille itsestä kauimpana olevalle, kaiuttimet tai oikeat orkesterit panevat parastaan että desibeliennätykset lyötäisiin.

Se juoksijoiden maaliintulo ja palkintojenjaossa oleva toiminta myös poikkeaa Suomalaisesta meiningistä, Usein lapset otetaan mukaan palkintopallille ja juoksemaan loppusuoraa isin tai äidin kanssa.
Ei paha tapa, saavathan siinä ehkä myönteisen asenteen urheilukisoissakäyntiin myöhempää elämää varten.

Niistä tarjoiluja kisojen jälkeen, ja osallistumismaksulla saatuja lahjoja ja syötäviä minun tuskin tarvitsee tässä alkaa kovin kehumaankaan, on tullut niistä niin usein aikaisemminkin mainittua.
No sanompahan sen verran että parhaissa kilpailuissa on katsojillekkin tarjottu syötävät ja juotavat järjestäjän puolesta, ja myös olutkin kuuluu janojuomiin urheilukilpailuissa täälläpäin.

Suosittelen tulkaa osallistumaan Espanjalaisiin maantiejuoksukisoihin, joko kilpailumielessä tai vaikka karnevaali mielellä, takaan että saatte erinlaisen kisakokemuksen kun Suomessa.

Se että onko Suomalainen jäyhä ja harras kisafiilis, vai Espanjalainen riehakas ja äänekäs karnevaalitunnelma, teistä parempi sen voi itse kukanenkin itse päättää, Mutta minä pidän Espanjan meiningistä.
Eviva Espanja!

Kello lähentelee kolmea yöllä Espanjan aikaa, lähden lenkille ajatelkoon itsekukainenkin asiasta mitä haluaa.
Se on jämpti näin.