sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Sangonerassa juoksemassa.

Tänään kipaisimme Sangoneran kirkon ympäristössä 10 kilometrin katujuoksun.


Reitti oli aika mäkinen ja 90 asteen mutkiakin tuli juostua peräti 64 kappaletta.


Vähän oli sekavaa järjestelyt, nytkin tulossivuilla ajat ja sijotkset ovat jotain väliaikoja.
Puolimatkassa kun vitosenjuoksijat tulivat maaliin, pysäyteltiin kympinjuoksijoitakin (tai tyhmyyttään nekin pysähtyivät), 
Niin tehtiin mekin uunon kanssa, siinä vähän aikaa ihmeteltiin, onneksi Marja oli hätistämässä meidät lisäkierroksille.


Oman kellon mukaan aikaa kului jotain reilu 47 minuttia, ja matkaakin tuli Garminiin aikareilusti yli kympin.
Sijoituksista ei osaa sanoa mitään ehkä siellä parinkymmenen joukossa sarjassani, joka tälläkertaa oli 40 vuotiaat.

Mutta kiva reissu kuitenkin.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Päivät on ihan kiva viettää vain oleskelemalla.

Tänään oli niitä päiviä, kun hirttoköydenkin olisi voinut antaa vaikka lainaan.
Tuntui siltä että voisihan tässä viellä vaikka elelläkkin, kun aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lämpöä piisasi ihan omiksitarpeiksi.

Aamupäivästä hölkkäilin 45 minuttia 8 kilometriä, jonka jälkeen asunnolla vähän siivouspalvelua, ja ei kun kattoterassille nauttimaan kesäsäästä.


Iltapäivällä käveleskelin pitkin rantakallioita, nauttien leppoisasta kesäsäästä.



Jos kivienvälissä oli vähänkään maata, oli kauniit kukat vallannet kasvualustat.

Huomenna meillä onkin kisat tuolla Mursian suunnilla, ja hyvää aurinkoista säätä runsain pluss astein Laplanan Silvia meille lupaili.
(kotoisasti Lappalaisen Sylvi)

Tämmöistä meillä täällä.
Ei paha.




perjantai 29. tammikuuta 2016

Tulee ylipukeuduttua.

Useinmiten aamulenkille tulee ylipukeuduttua.
Kun on tottunut että Suomen kesässä on valoisaa ja talviaikaan on kylmää. Niin se on iskostunut niin syvälle aivoihin että usei aamulla kun ei aurinko ole vielä noussut, luulee että ulkona on kylmempikin kun mitä mittari näyttää.
Niinpä lähes aina aamulenkille on ylipukeutunut ja palaa lenkiltä vaatteet hiestä litimärkänä.

Tosiaan se joulukuun keskilämpötilakin oli täällä Torreviejassa (15,3 astetta) korkeampi kun Rovaniemellä vuoden lämpimimmän kuun keskilämpötila  viimekesänä (14,4 astetta).

Niin aamun lenkin pituudeksi jäi 11 kilometriä, pitää katsoa saisko lähdettyä vielä päivänaikana pyöräilemään.

Ensi Sunnuntainahan meillä on taasen kilpailupäivä käymme kipaisemassa kympinverran tuolla Mursiansuunnilla Sangonerassa.
Seuraava kisa mihin sitten seuraavankerran paneudun kisafiiliksellä on 14.2 juostava Orihuelan puolimaraton, nämä 'välikisat' saavat mennä hauskana välipalana, ilman ihan viimisiä puristamatta.

********** jatkuu myöhemmin, jos jatkuu**'''


Se on sitten alkanut tuo karnevaaliaikakin täällä Torreviejassa, joka huipentuu lauantain 13.2 kello 21 alkavaan katukulkueeseen.

Niin se päivän pyöräilyni oli vain sellainen maisemankatselu ajelu, kilometrejä tuli 35 ja aikaa kului yli kaksi tuntia.

Nyt on ruokakauppa keikan aika, 
pitää vähän leipää ja ilta ateriatarpeita hakea.

Eipä sen kummempia tältäpäivältä.

tiistai 26. tammikuuta 2016

Kääkkä on toipunut puolikkaan juoksusta.

Ennen kun tämä tammikuu päättyy pitänee tarkastella joulukuun säätä täällä Torreviejassa.
Tilastojen mukaan joita on pidetty vuodesta 1927 juolukuu oli historian lämpimin.
Myöskin sateiden suhteen Toreviejan alueella vimeksi näin kuiva joulukuu on koettu 30 vuotta sitten.
Tammikuu alkoi myös tavallista lämpimämpänä, mutta nyt loppukuusta on lämpötilojen suhteen oltu enemmän normaalilukemissa, mutta sateet eivät ole haitanneet.
Minunkin jo reilun puolentoistakuukauden oleskelun aikana on ollut vain yksi sateinen päivä, ja siloinkin iltapäivästä paistoi aurinko.

Näissä olosuhteissa pärjää hyvin ilman tuota 'naaman-naurattaja' kehitelmäänikin.

Hyvin nukutun viimeyön jälkeen olo oli taasen normaali vanhankääkän olo, niinpä lähdinkin aamulenkille jo hyvissäajoin aamuhämärissä, jolkuttelin sellaisen kahdeksantoista kilometrin kevyen aamulenkin.

Nyt iltahämärissä juoksin vielä 14 kilometrin iltalenki.
Huomenna sitten päivä varmaankin kuuluu netissä etsiskellen löytyisikö mistään sivustoa jossa kerrottaisiin että tänään vietetään
 'kansallista äläjuokse yhtään päivää'.
Semmonen päivä tänään.

maanantai 25. tammikuuta 2016

Yritys hyvä kymmenen.


Tässä vielä kuva eiliseltä puolikkaalta, matka alkaa olla jo loppupuolella, eikä tää helppoa ole.

Viime yön nukkumisyritys oli kyllä ihan kympin luokkaa, mutta toteutus korkeintaan viis miinus.
Ei pystynyt nukkumaan, kierroksia oli pumpussa aivan liikaa, ja nekin epärytmissä. Samaa linjaa on mennyt tämä päiväkin,
Muljahduksia sykkeessä on ihan jatkuvasti, eikä jaksa kun peitonalta välillä vähäksiaikaa nousta. 
Tänäänkin on vielä tuntunut että mahtaakohan puolimaratonin jälkeistä elämää edes olla olemassakaan.
Kokemuksesta tiedän tai ainakin uskon että huominen on jo lähes normaali päivä.
Näillä edellytyksillä on mentävä, jotka vanhuus on mukanaan tuonut.

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kun sokeat naisjuoksijatkin ohittelee.

Tänään se sitten tuli juostua tämän reissun toinen puolimaraton Santa Polassa.
Juoksusta jäi vähän kaksijakoinen tunnelma, juoksu kulki kyllä tavoiteaikaan tai vähän paremminkin, mutta se harmittaa, palkintosija jäi alle puolenminutin päähän kun loppu hyytyi aika pahasti.
Viimeisellä kilometrillä jopa näkövammainen naisjuoksijakin ohjaajansa kanssa ohitti minut.


Alkumatkasta ei rentoon juoksuun ole juurikaan mahdollisuutta, massa määrää vauhdin ja juoksulinjat.

Kisan jälkeen autoilla, Jyrki leputtaa jalkojaan, Uuno patsastelee, ja minä yritän taiteilla yhdelläjalalla seisoen verrareita jalkaan.

Oma aikani oli 1.29.19 ja sijoitus sarjassani neljäs, kokonaiskisassa 1132.

Santa Polassa tänään oli nopein Munene Gachaga Morris 1:01:02
Paras Suomalainen tänään Jarkko Järvenpää 1:07:21 jolla irtosi sijaluku 29.
Naisten nopein Wanjiku Pollinen 1:10:25

Tulokset:

Kilpailun yhdeydessähän käytiin myös veteraanien Espanjan mestaruuskilpailu, joten tulokset ja eteenkin sarjojen taso oli kova.
Lupasin tarkastella kisan jälkeen Espanjan ja Suomen veteraaniurheilun tasoa, tässäpä sitten sarjojen voittoajat, ja suluissa viimekevään SM- kisan voittotulokset:

             Miehet:                             Naiset:
35 v.     1:03:02   (1:13:02)           1:11:09   (1:30:59)
40 v.     1:04:21   (1:11:47)           1:19:16   (1:20:12)
45 v.     1:10:22   (1:13:38)           1:24:44   (1:26:04)
50 v.     1:09:57   (1:11:57)           1:23:28   (1:32:25)
55 v.     1:18:37   (1:21:24)           1:30:18   (1:39:31)
60 v.     1:13:29   (1:23:35)           1:37:29   (1:38:08)
65 v.     1:22:03   (1:23:29)           1:57:26   (1:58:01)
70 v.     1:34:19   (1:42:33)  

Kauttalinjan Espanjan tulokset ovat kovempia, ja eteenkin taso nuoremmissa miestensarjoissa on erittäin paljon kovempi kun Suomessa.
35 vuotiaissa 40 tulosta ennen Suomen voittoaikaa, ja 40 vuotiaissa 16 ja 45 vuotiaissa 12 sijoitusta ennen Suomen voittoaikaa, jne.
Naisten osallistujamäärät yleensäkin miesten määrään verrattuna, ovat täällä paljon vähäisempiä kun Suomessa, samoin myös veteraani urheilussa eteenkin mentäessä iäkkäimpiin sarjoihin.

Jos palaisin vielä tuohon omaan juoksemiseeni.

Eka kilometri tuli yritettyä liikaa rynniä kovassa alkuruuhkassa, ja siinä tuhlasin kyllä turhan paljon energiaani, kiihdyttelemällä ja jarruttelemalla, kun siinä ruuhkassa ei vain pääse etenemään omaa tahtiaan.
Juoksu kulki hyvin aina tuonne 15 kilometriin asti, missä tuntemukset alkoivat olemaan sellaiset että vauhti tulee vielä hyytymään. 
Kahdeksassatoista kilometrissä juoksu alkoi jo tuntumaan siltä että tämä ei enää ole kivaa, ja viimeinen kilometri hyytyi viellä tästäkin, vaikka siinähän olisi pitänyt pystyä puristamaan viimeisetkin rippeet kehosta.
Viimenen kilometri aiheutti jo rintakipuakin, joka on noiden pumppuvaivojen ilmaantumisen jälkeen liikayrittämisestä ollut tyypillistä.

Nythän olo on vähän jopelonoloinen, piti yrittää käydä pienellä iltakävelylläkin jos se vähän auttaisi.

Ensi yö tulee varmaan vietettyä sängyssä pyörien ja välillä yökahveja keitellen.
Mutta kyllä se tästä, tietääpähän ainakin juosseen. 

Jos tuoho lisään vielä Garminini näyttämän matkan määrän 21.380 km, niin eiköhän se ole sitten siinä.   
 

lauantai 23. tammikuuta 2016

Juoksunumeroita hakemassa.

Tänään aamusta haettiin Santa Polasta juoksunumerot.


                         Tässä Caffin juoksuporukka.


       Ei pitäis tässä juoksussa nuo korkeuerotkaan pahemmin haitata.

Huomenna sitten startataan, toivottavasti pääsee lähtemään lähtöviivan lähietäisyydeltä, ettei kovinpaljon lisäaikaa tule. Meitä on näet kymmenisentuhatta matkaanlähtijää.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Aamulenkillä.

Tänään olin aamulenkillä jo ennen auringon nousua, 
Oikeinhidasta hölkkäilyä 14 kilometriä kaupungin rantabulevarteja pitkin.

Siinä auringon nousua odotellessa oli aikaa venytellä kroppa notkeaksi.
Kohta pystyy vaikka heittäytymään spakaatiin, vain noin metrin jää enää vajaaksi.

No ei se auringon nousu kovin näyttävä tänään ollut, kun ei minkäänlaista pilvenhattaraakaan ollut väriä antamassa.

Jotenkin tämä kappale pyöri mielessä koko aamulenkin ajan.
Tämänkappaleen aikakin lähenee hyvin pian.

Iltapäivästä hidasta kaupunkipyöräilyä leppoisassa kesäsäässä.

Huomenna menemmekin hakemaan Santa Polasta juoksunumerot, ja sunnuntaina se onkin sitten taas niin tätä.


Ja ihan pakko on tähän lisätä kuva upeasta auringonlaskusta kattoterassilta katsottuna.




torstai 21. tammikuuta 2016

Pannunlämmittäjä.

Auringonnousun odottelijan ajatuksia, yökahvilla kello kaksi paikallista aikaa.

Meillä kämppiksen kanssa yleensä nukkumaanmeno tapahtui normaalin kaavan kautta.
Televisioa katsellessa päät alkavat nykähdellä ja silmät lupsahdella kiinni, jolloin jompi kumpi havahtuu "Se on keitettävä iltakahvit että pääsee nukkumaan".
Kuka sitä nyt väsyneenä jaksaa nukkumaan mennä.
Niin sitten juodaan pannullinen vahvaa kahvia, tai laihaa litkua, miten kulloinkin sattuu tulemaan.
Siitä piristyy sen verran että jaksaa hampaanpesulle, jonka jälkeeen kumpikin vetäytyy huoneisiinsa pohtimaan syntyjä syviä, tai nukahtaa alta aikayksikön.

Yönmittaan sitten satunnaisesti vuoroillaan käydään yö kahvilla.
Toisinaan sitten uuno käy nukkumaan kello kolmenaikoihin, ja minä puolestaan nousen neljältä kahvinkeittoon, näin saamme kahvipannun pysymään tasalämpöisenä ympäri vuorokauden.

Meidän pitäisi alkaa kurssittamaan etelän harjoitusleirillä olevia urheilijoita noissa vuorokausirytmityshommissa, taitaa suurella osalla porukkaa tulla makailtua vain kyljet kipeiksi leiriolosuhteissa.

Vai lieneekö tuo meidän vuorokausirytmitys ikääntyvien eläkeläisten normi päivä.

Nuorempana ja vielä harjoituskuntoisena se minun normaali leirirytmi oli sellainen, Aamulenkki joka useimmin oli se päivän pitempi lenkki tuli tehtyä kello viiden ja kahdeksan välillä, ja päivän toinnen lenkki ennen auringonlaskua.

Nyt jo kahden lenkin suunnittelu samalle päivälle väsyttää niin, että jää monesti se ainoakin lenkki juoksematta.
Onkohan niitä kahdenlenkin päiviä tullut nyt puoleentoista kuukauteen kolme vai neljä, eikä se toisen lenkin pituus ole juuri kotiporttia pitemmälle yltänyt.

Menempä vielä makoilemaan vähäksi aikka, ennen aamukahvin keittoa ettei keittimen vastuslangat liikaa kuumene.

Miksi näitä kirjottelen....??...
Kaikki julkisuus on hyvästä, varsinkin kuolinilmoitus.

Tänäänkään en sitten itseäni juoksulenkille saanut, joten pyöräilin tuolla Orihuelassa.
Aikaa reissuun meni nelisen tuntia, ja matkaa Garminiin tuli reilut 74 kilometriä.

                                 Pyöräilyreitti Orihuelaan 21.1 2016


                             Palmupuistoa.


 

   Pitihän se tarkistaa Orihuelan puolikkaan palkintojenjaon paikkakin.



                        Orihuelan vuoria.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Taas yksi hukkaanheitettypäivä.

Eläminen on harvinaisinta koko maailmassa.
Useimmat ihmiset ovat vain olemassa.    (Oskar Wilde)




Eipä sitä tänäänkään tullut kun lyhkänen aamupäivän lenkki juostua.

Senjälkeen käveleksin pitkin kaupungin katuja, välillä tuli toki muutamassa urheiluliikkeessäkin poikettua tavaratarjontaa katsomassa.
Samoin Kiinalaisten kaupassa tuli ihmeteltyä kuinkapaljon halvempaa se tavara voi olla kun Suomessa.

Tuollaisia pylväitä ja peltiukkokin kävelyreitin varrella näkyi.

Eilen iltasella vierailimme uunonkanssa tuossa tientoisellapuolen Hannen ja Jorman luona.

Laitankin tähän loppuun Joren goprolla ottaman kuvan voimakaksikon vierailusta. 



maanantai 18. tammikuuta 2016

Rautalanka kiristi.

Aamulla tai siis yöllä kolmenaikaan kun heräilin, muistin unen jota olin juuri nähnyt. Näin unta työn tekemisestä, olin ovia asentamassa!.
Perkele lomala ja eläkkeellä ollessa näkee vielä unta työnteosta.
Kyllähän siinä ensimmäinen ajatus oli, missä on köysi ja tarpeeksivahva puunoksa.

Aamupäivästä lähdin sitten juoksulenkilleni, lenkin puolivälinpaikkeilla jo aikaisemmin lenkille lähtenyt uuno painaa vastaan sellaisella vauhdilla etten uskonut sen saavan vauhtia pysähtymään ennen Mursiaa.
Mutta kyllähän ne nuoret miehet.

Oma lenkkini oli tämän reissun pisiin, tasan 20 kilometriä.
Sen jälkeen olo olikin niin kanttuvei, että oli pakko mennä vähäksiaikaa kattoterassille lepäilemään.
Viimein siitä kun liikkeelle lähdin rautalanka akillekseen vihlaisi pahasti ja jalka oli mennä ihan alta. Ja sama toistui vielä muutaman kerran myöhemminkin.
Ei se vanha ukko kestä enää edes parikymppistä lenkkiä.


Onneksi kattoterassin asukki tuli huhuilullaan viihdyttämään, niin siinäpäse alkoi elämä taasen voittamaan, ja lähdinkin pienelle kävelylenkille nilkkaa notkistelemaan.
Eikä tuo enää tunnu vaivaavan.

Ensi sunnuntaina meillä on vuorossa hieman isompi kilpailu, juoksemme Santa Polassa puolimaratonin.
Kisa on järjestetty jo 26 vuotena, nyt on siis vuorossa 27 kerta kun kisaillaan. 
Reittiennätys on niinkin kova kun 1:00:15
Samassa yhdeydessä ratkaistaan myös Espanjan veteraani mestaruudet puolimaratonilla, tämä on puolestaan sitten 25 kerta kun veteraanien maantiejuoksun mitallit ovat jaossa.
Näistä sitten lisää kisan jälkeen pohdintojen muodossa, oliko taso kovempi vai heikompi kun Suomessa.
********************************************
Kattelin vielä noita Lapin ja Suomen säätietoja... Vihjeeksi tänne lentää Norwegian, ja vuokra-asuntoja löytyy. Ja jos ei nyt ihan hellekelejä niin juoksemiseen ja muuhun kuljailuun ihan sopivat kelit on näin keskitalvellakin. Ajatelkaapa asiaa... (tämmöinen vinoilu vaati ihan junttien kolme... pistettä)

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Kilpailuvapaa sunnuntai.

Tänään meillä oli siitä erikoinen sunnuntai aamu ettei mihinkään juoksukisaan oltu menossa.
Niinpä päätin lähteä heti aamusta pyöräilemään, lämpömittari näytti +6 astetta, niinpä alkumatkasta ennen kun päivä lämpeni hiukan sormia ja varpaita ajoviiman ansiosta kylmäsi.


Tuollainen kiemura tuli ajeltua, aikaa kului 3 tuntia 20 minuttia ja ajettua matkaa tuli 67 kilometriä.


Orihuelan vuoretkin tuli ohitettua muutaman kilometrin etäisyydeltä.


Jacarillan kohdilta ajelin kanavavartta ja nousin tiukan nousun Pedreta järvelle, siinä nousussa tuli tämän lenkin ensimmäinen kunnolla hiki.


Piti käydä hieman kävelemässä että paita kuivuu.


Tuo järvinäkymä miellyttää aina minun silmää, niinpä sinne pitää jokareissulla pyöräretki ajellakkin.


Siihen tien varteen oli joku perro henkensä menettänyt, hyvin pidetty musti oli ollut, paljon oli kynttilöitä, kukkia ja leikkihauvakin tuotu.


Panempa tuohon viellä pirruuttanikin yhden järvikuvan, jospase vaikka jotain närästäisi. Sentään tammikuu ja järvet aivan sulana.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Kahenlenkin päivä ja muita etelän ihmeelyksiä.

Kerkesin olla 35 päivää täällä Torressa ennenkuin tuli ensimmäinen sadepäivä,
tai siis yöllä oli satanut ja muutama vesipisara oli ilmassa aamulenkilläni.
Muutenkin säätiedotukset ovat lupailleet vähän alhaisempia päivälämpötiloja 15-18 astetta, eli sellaisia normaaleja kesälämpötiloja Rovaniemenkorkeuksilla, tosin täällä paistaa aurinko kahdeksana päivänä kymmenestä ihan pilvettömältä taivaalta.

Päivällä sateli vettä mutta sade loppui iltapäivällä, ja aurinko laski asunnolta tarkkailtuna tämän näköisesti.


Tänään se sitten tuli, kahen lenkin päivä.
Aamulla 12 kilometriä ja nyt iltapäivästä 10 kilometriä.
Ei kovin hurraahuutoja nuo lenkin pituudet ansaitse.

torstai 14. tammikuuta 2016

Yksi päivä elämääni.

Aamulla yhdeksänaikoihin starttasin pienelle pyöräilylenkille, ajelin reilun kasituntisen jona aikana kilometrejä tuli 41 ja puolikas päälle, no kerkesin minä matkalla pari kuvaakin napsassa.
       Guardamarin rantahietikolla oli näin hieno jouluaiheinen hiekkaveistos.
       Orihuelantien varrella lampailla ja hevosilla oli hedelmäpäivä.

Pyöräilyn jälkeen piti vähän lepäillä, ja tulihan siinä muutamat kahvitkin nautittua, sitten oli juoksun aika.
Lenkki jäi vain puoleentuntiin ja kuuteen kilometriin, väsytti jotenkin niin jalkoja.
Juoksulenkin jälkeen olikin hyvä istuskella kattoterassilla auringon lämmitäessä nahkaa.
    Mitäpä sitä muuta enää jätkäpoika voisi toivoa.

Uuno palaa pyöränhakumatkalta, pyörä oli korjaamolla vaihdeensiirtäjien remontissa.

Illalla vierailimme vielä jutustelemassa Heidin ja Hansin ja Terttukissan luona ja nauttimassa iltapalalla viinien kera.
Saatiinpa vielä lahopäihimme pyöräilykypärätki, kun Heidin ja Hansin kotiinlähtö on huomenna.
Kiitokse hauskasta illasta ja kaikesta kotiintuomisistakin.

tiistai 12. tammikuuta 2016

Pakolaiselämää.


Kyllä se kaamospakolaisen elämä on kurjaa, täälä on joutunut itse pesemään vaatteensa, laittamaan ruokaa ja siivoamaan, petikin on pitänyt itse sijata.
Eli elämähän on yhtä kurjaa ihan kun pakolaisiksi Suomeen tulleilla
Ihan oli itse pitänyt pakolaisten huonekalutki kasata. Barbaari maa se on tuo Suomi..

Pitää katsoa mitä ennättä päivän aikana tehdä, kun sitä kuitenkin joutuu omat kahvinsakin itse keittämään.
Mutta auringon nousu oli muutama päivä sitten ton näkönen, ja se aurinko nousi llman avittamista ihan itsekseen.


                             Päivällä napattu kuva kattoterassilta.
Päivä kului lähinnä suuria aikoen, totuus olikin toisenlaista.
Aamupäivästä kävin 11 kilometrin juoksulenkin, ja vakaana aikomuksena oli juossa illalla sitten toinenkin lenkki, no aikomukseksi se jäi, väsytti ja laiskutti. Kävimme uunonkanssa kuitenkin kävelemässä aallonmurtajan päässä, matkaa tuli hiukan yli 10 kilometriä.
Jospa sitten huomenna taasen yrittäisi josko sitä edes yhdenkään lenkin sais aikaiseksi.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Elchessä juoksemassa.

Tänään kävimme Elchessä juoksemassa 10 kilometrin katujuoksun.
Reitti oli viidenkilometrin mittainen joka kierrettiin kahdesti.
Garminini sai matkaksi 10.01 km, reittihän oli selkeä ja suoraviivainen, kelpasi siinä hyvässä kisasäässä laputella.






Jarkko Järvenpää juoksi hyvänjuoksun sijoittuen toiseksi, noin puolentunnin ajallaan.


Caffin porukka oli mukana kohtalaisen suurella porukalla ja hyviä sijoituksia tuli kauttalinjan, mm.neljä palkintosijaakin.


Tuo vain jäi vähän harmittamaan, minun luonnonkihara tukkamuotini ei vain tainnut järjestäjiä kovin miellyttä, sain näet kaikenlaisia muotoiluvaahtoja, hoitoaineita, shamppoita ja geelejä, joita ei muiden tervetuliaiskasseissa juurikaan näkynyt.



Caffin naisjuoksijat eivät palkintokoroketta vierasta, pokalit ovat lähes takuuvarmaa saalista juoksussa kun juoksussa.



Mulla ei tuo vuoristokiipeily enää oikein luonnista, hyvä jos kakkospallille jaksaa kiikkua.

Tulokset laitan tähän, kunhan ilmaantuvat, elikkä nyt heti.

lauantai 9. tammikuuta 2016

Olin tänään roskisdyykkaamassa.

Tänään olin roskidyykkaamassa, tarkoituksena löytää kyynärän mittainen laudanpala ja kattoterassille harjanvarsi.
Se on kova laji, paikalliset paremmalla roskistuntemuksella ja määräenemistöllä tahtovat hallita markkinoita.
Löysin jo lupaavanoloisen roskiksen, mutta ennen kun kerkesin tarjontaa tutkimaan siihen karautti pari ammattilaista pyörineen ja kärryineen.
En viitsinyt sitten muuta kun poistua paikalta ettei tule ihan käsikärhämää.
Vasta myöhemmin huomasin etteiväthän ne Espanjaa puhuneetkaan, vaan Venäjää.. Olisihan siihen sitten passannut jäädä, sehän on vain piristäävää välillä ottaa naapurivaltioiden välinen painiottelu.
No dyykkausretki jäi vähäantoiseksi, niin oli välillä aikaa katella suihkulähdettäkin.



Tänään se vissiin tulee uunokin Espanjaan, alkaako ne filmata kakkos osaa elokuvaan uuno Espanjassa vai..
Tuota pitää jäädä kuulostelemaan.

Katselin tuossa viimevuoden maratontilastoa, alle 2:30 tänävuona juoksi viisi henkilöä, se sivuaa vuosien heikointa tulosta. Alle kolmentunnin juoksi 301 henkilöä, mihin lukemaan se nyt viimevuosina näkyy asettuneen.
Eri vuosien kahden ja puolentunnin alittajien määrät, samoin kun kolmentunnin alittajien määrät on nähtävissä tästä linkistä.
Vuoden 1983 luvut puuttuvat, jos jollakin on maratonkalenteria, tai muuten vain tiedossa määrät, ottaisin kiitollisin mielin tiedon vastaan vaikka sähköpostiini, tai tänne kommentteihin.

torstai 7. tammikuuta 2016

Pientä aste eroa.

Reippaat viisikymentä astetta näyttää olevan lämpötilaero Torren ja Rovaniemenvälillä.


Kovastihan täällä tulee noita Espanjan uutisiakin kateltua, vaikka ei paljon muusta ymmärräkään, kun kuvista.
Mutta eihän nuo Espanjan uutistenlukijat pahemmin silmää sairasta.
Kyllä siinä on Ipañezsin Anakin totista tyttöä, kun Obama varottelee, älä nyt tyttö koko shouta varasta, minä olen sentään USA:n resutenttu.

Tänään kävin ensimmäisen kerran hiukan tuolla La Matan rannalla juoksemassa, Ei ollut laskuvedet parhaalla mallillaan, mutta kyllähän tuollakin juoksi ennen kun selkäänsä otti, tai Suomen pakkasissa kärvisteli.


Lähtiskö nyt kaupunkikävelykierrokselle ja ruokakauppaan (ilman karvalakkia).