tiistai 21. heinäkuuta 2015

Elettyä elämää.

Vanha ihminen on vain vanha ihminen, ei sitä voi muuttaa.
Vaikka ihoa olisi kiristetty, botoksia pistelty, implantteja asenneltu, kuntosalilla kehoa muokattu.
Nahan alla asuu kuitenkin vanha ihminen.
Ryhti, kävely puhumattakaan juoksusta paljastaa heti ettei kyse ole mistään nuorukaisesta.
Väistämätöntä ei voi väistää.

"Mies kantoi vuosien taakkaa
 kun kalleinta aarrettaan
sillä siihen sisältyi kaikki mitä hän oli saanut kootuksi:
sydänvika ja reumatismi,
depressiot ja vainoharhat,
unettomuus sekä ikävä
ja se keventävä tietoisuus että mitä suurempi vuosien taakka on 
sitä lyhyempi on kantomatka".   (Mikko Kilpi)

"Mutta nyt on enää yksi asia, joka on opittava ja tajuttava: luopuminen.
Tämä vaikeaa: että luopuu.
Tajuaa pohjia myöten: kaikki mahdollisuutesi ovat ohi.
Jäljellä on tämä ainoa: että luovutat.
Työpäivä on päättynyt.
Voit enää vain surumielisesti hymyillä menneille.
Niin kauan kuin vielä jaksat hymyillä".   (Tito Colliander)

Ei ole kyllä enää paljon jaksanut hymyilläkkään.

5 kommenttia:

  1. Jos suorituspuolelle vanhetessaan tuleekin hiipumista niin ikä tuo elämän viisautta ja kokemus sitkeyttä, jota voi sitten soveltaa vanhuusvuoisina. nuorempien iloksi.

    VastaaPoista
  2. Meikäläisen kohdalla ikä on tuonut pelkästään rapistumista kaikella osa alueilla.
    Ainoa mikä iänmukana on lisääntynyt on elämänkokemus, mutta senkin käytön on vesittänyt dementia.

    VastaaPoista
  3. No no, kylläpä polli herkäs melankooliseksi:) T. Telkkari

    VastaaPoista
  4. Ja tänään tuli vuosi lisää ikää... joten hyvää syntymäpäivää!!! Me on viihdytty koko kesä täällä Etelä-Suomessa - kovasti on osallistuttu mukaviin juoksutapahtumiin. Täällä niitä vielä piisaa. t. P & K

    VastaaPoista
  5. Kiitti
    Pahaltahan se tuntuu, vanheta.
    Mistä lie johtuu, viimevuosina tuolla kadulla kävellessä on nuo hautaustoimistojen omistajat alkaneet tervehtimään, ja iloisesti hymyilemään.

    VastaaPoista