perjantai 31. lokakuuta 2014

Juokse, juokse, sen kipeämmät jalat saat.

Peruskuntokausi ensikesän maratoneja varten on aloitettava viimeistään nyt.
Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.

Tarkastelin tämän kauden Lappilaisten edesottamuksia maratonjuoksun saralla.
Voisi todeta ettei mitään uutta auringon tai kaamoksen alla.
Puolenkymmentä miestä alitti kolmentunnin rajan, eikä mitään kovemmanluokan tuloksia tehty.
Naisissa kaksi kolmentunnin alitusta, jotka samalla olivat myöskin 2.50 alituksia, ja niillä ajoilla olisi miestenkin tilastossa sijoituttu sijoille kaksi ja kolme.

Katselin myöskin millä maratooneilla koko Suomessa oli ne parhaat ajat juostu.
Näyttää olevan suurin osa koviimmista ajoista saavutettu ulkomailla suurissa kaupunkimaratooneissa.
Kotimaassa puolestaan eniiten kärkipään aikoja oli juostu Kullervo-maratonilla, joka oli tänävuona samalla SM-maraton.
Pohjois-Suomesta listalle olivat päässeet Terwa ja Ruska maraton.


Omat päivän kuntoilut menevät tänään laiskuuden piikkiin.
Vain lyhkänen kuntosalikäynti aamusella.

torstai 30. lokakuuta 2014

Ei teurasporoksi.

Oman katsastukseni arvio.
Tänäänhän minulla oli tuon pumppuni osalta tarkastuskäynti keskusairaalassa.
Todettiin ettei aortan läpimitaaan ollut kasvua edellisestä käynnistä tullut, 
eikä myöskään aorttaläpän vuodot pahentuneet, sen sijaan mitraaliläpän vuodot olivat lisääntyneet.
Päätettiin seuraava kontrooli määrätä vuoden kuluttua, lisä kommentilla että hengästymisen tai kipujen lisääntyessä, älä odota tarkastusaikaa vaan tule aikaisemmin vastaanotolle.
Ei huva ei huono, oli lääkärin arvio.
Lupa nulkkailla jäkäläkankaita sorkatnapsuen vuodeksi tuli, eikä teuraaksi menevien porojen karsinaan passitusta tullut, joten  ;-) rinta kaarella kohden Espanjan hölkkiä, mutta vasta ensikuussa.

Tänään en lenkille tai kuntosalille ennättänyt kun oli töitä ja tuo sairaalakäynti, mutta jospa sitten huomenna jotain liikuntaakin harrastelis.

Mutta nyt on jäätelökahvien aika.

perjantai 24. lokakuuta 2014

Pimeys alkaa ahistaa Lapissa.

Johonki tästä olis lähettävä, pakkasta ja pahaa ilmaa on jo päivittäin.
                Norjan saamelainen.

Tietysti Norjakin on hyvä vaihtoehto, mutta mulle kyllä pitää olla lämpimämpää ja valosampaa.

Eilen kävin kuntosalilla tunnin juoksumatolla juoksemassa, kun ulkona oli pakkasta ja kylmä viima. Tällepäivälle olisi toiveissa että viitsisi alkavan talvikauden toisen hiihtolenkin suorittaa.
Parasta tietysti olisi jos kävisi niinkuin S.E.X yhtyeen laulussa Vierivä kivi ei sammaloidu, "Minut arkkuun pannaan ja pyydetään delaamaan".

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Talvisarjajuoksu.

Minäkin päätin panna kaikki 150 000 miljoonaa keuhkorakkulaani,
sekä reilut 25 biljoonaa (biljoonassa on 12 nollaa) punasoluani työhön hyvän asian puolesta.


                                  Jouni Roivainen               Teuvo Rovasalo
RDS:n historian kaksi voimahahmoa jotka ovat tehneet mittaamattoman suuren työpanoksen RDS:n ja juoksu-urheilun hyväksi, oli ikuistettu mitalliin joka jaettiin tässä juoksussa.
Täytyihän minunkin sellainen mitalli saada.

Myöskin entinen RDS:n puheenjohtaja Kari Peltokorpi oli lupautunut asettumaan puheenjohtajaehdokkaaksi jos osanottajamäärä ylittää 183 juoksijan rajan,
mikä lienee kisan osanottaja ennätys.
Niinpä minäkin päätin kantaa korteni kekoon, jospa se Karikin saataisiin pelastettua punttisalien hikisestä tunnelmista juoksun pariin.

Ensimmäisen sarjajuoksuni juoksin 28.10 1979
Olin jo edellisenä vuona muuttanut Rovaniemelle, mutta kun työskentelin talviajan Norjassa en yhtenäkään sarjajuoksuun ollut osallistunut.
Ensimmäiseen sarjajuoksuun ilmoittautessani Jouni pyysi että sinähän voisit liittyä RDS:än, kun silloin en mihinkään urheiluseuraan kuulunut. Niinpä sitten minusta tuli seuran jäsen, ja sarjajuoksut kuuluivat vuosia vakio kilpailuohjelmaani.

Tämän päivän juoksussani juoksin yleisessä sarjassa, kun teki mieli mielummin juosta täysi kympin matka.
Aikani oli 42.15 omalla kellolla otettuna, tulokset ilmaantuvat varmaan tänne hyvin pian.

Garminin näkemys juoksustani.

lauantai 18. lokakuuta 2014

Talvenmerkkejä.

Suksipussit piti jo kaivaa esiin varastosta, hiihtokauteni avaan ensiviikon puolenvälin paikkeilla, latuahan on jo nyt tarjolla Ounasvaaran maisemissa.

Eilen myös katsastin autoni, homman muistin tuosta oman pumppuni katsastusaika ilmoituksesta.


Nyt olen seuraillut veteraanien, eiku aikuisurheilijoiden SM- maratonin etenemistä tästä osoitteesta.

Pitäisikö senverran ryhdistäytyä että kävisi itsekkin pienen juoksulenkin.
Huomenna juostaan sitten Rovaniemellä talvisarjajuoksu.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Tyytäyspäivät Kemijoella

Tänään olikin sitten ihan kunnon pakkaspäivä, niinpä joutsenetkin olivat kerääntyneet tuohon joelle neuvottelemaan eteläänlähtö päivästä.
Kun yritin niille ehdotella että 19.11 on ihan hyvä päivä poistua näistä maisemista, hirveä töötäys konsertti vahvisti että päivä on ihan liian myöhäinen.
Niinhän se taitaa olla, kun hiihtokausikin avataan Rovaniemellä jo ensi maanantaina.

Tänään posti toi tiedon että seuraava katsastuspäiväni on kuun lopulla,
mittaillaan taasen aortan läpimittaa ja läppien ohivirtauksia, että joko se poropeura on pantava teurastamolle.
No näkkepähän...

sunnuntai 12. lokakuuta 2014

Näin Norjassa.

Vantaalla juostiin maratonia ja puolikasta, Hemminkin tytöt parantelivat jälleen ennätyksiään Elli 1.18.31 Anni 1.18.32   Onnittelut..

Itse kävin tänään viikon toisen juoksulenkkini vaivaiset 10 kilometriä, muutaman kerran viikolla kävin kuntosalilla vetelehtimässä, siinäpä ne liikunnat osaltani.

Norjalaiset olivat kunnostautuneet urheilukentän rakentamisessa, mittasivat matkan GPS:ssällä???..
Juoksuradasta tuli 393 metriä pitkä.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Jalkaurheilua rekordinhimo silmissä.

Tänään kävin hölkkäilemässä pienen aamupäivälenkin 16 km.
Heti alkumatkasta minut ohitti kepeäaskelinen nuorimies, selvästi urheilija ainesta.

Minulla tuli heti mieleen Tahko Pihkalan mielipide.
Parhaimpiin tuloksiin vaaditaan vähintään viiden vuoden puurtaminen:
"Kova pitää olla rekordin himo miehellä, joka siihen leikkiin vain sen vuoksi rupeaa".

Samoin kun1900 luvun alussa Työmies lehdessä ollut juttu.
"Mitähän järjellistä hyötyä siitä lähtee, että juostaan joku määrätty matka pahemmassa kiireessä kun hengenhädässä?.
Onhan moni sellaisessa hullutuksessa saanut elinikäisen taudinkin".

1908 vihdoin Suomessakin maratonjuoksu alkoi yleistyä, niin johan Tahko Pihkalakin siitä jotain innostui lausumaan:
"Mutta yhä vielläkin vastustetaan pitkien matkojen juoksua ankarasti.
Puhumattakaan 'järkevistä' ihmisistä, joiden mielestä juoksujalkaa kulkeminen yleensä jo on suurinta hulluutta auringon alla."

Niinpä taidankin keskittyä vain seurailemaan viimeisten muuttolintujen poismuuttoa.


lauantai 4. lokakuuta 2014

Kaikkihan me juoksijoita, ainakin menneisyydessä.

Aikoinaan Roger Bannister (ensimmäinen 4 min. alittaja maililla) lausui näin.
"Joka aamu Afriikassa herää gaselli,
Se tietää että sen täytyy olla nopeampi kun nopen leijona, tai se saa surmansa.
Joka aamu Afriikassa herää myös leijona.
Se tietää että sen on juostava nopeampaa kun hitain gaselli, tai se menehtyy nälkään".

Ihmisen esihistoriassa juoksu oli myös elinehto hengissä säilymiselle, koko ajan oli juostava ravintoa kiinni, tai ravinnoksijuotumista karkuun.

Viime yönä kun ei nukuttanut, innostuin lukemaan  Christopher Mc Dougallin kirjan Syntynyt juoksemaan.

Kirjan alkusivuilla ajatukset olivat vähän harhateillä, ihmettelin miten tähän tekstiin tulisi suhtautua, mutta mitä pitemmälle kirjan luku eteni sitä mielenkiintoisemmalta kirjan teksti alkoi tuntua.

Kirjahan kertoo Tarahumara-intiaanien heimosta, 
ja heidän yli-inhimillisistä kestävyysjuoksutaidoistaan.
Kirjassa pohditaan myös eri eläinten ja ihmisen juoksun eroja, ja ihmisen kehitystä ja kehityksen vaikutusta juoksukykyihin aina sieltä asti kun nousimme kahdelle jalalle.
Samoin kun eläinten ja ihmisen anatomian ja fysiologisia eroavaisuuksien vaikutusta pitkänmatkan juoksussa.
Myöskin kenkien vaikutus juoksuaskeleeseen saa oman osansa kirjassa.

Kyllä kirja lukemisen arvoinen on, luin minäkin 300 sivuisen kirjan yhdeltä istumalta, ei kun makuullta.
Toki oma ajatus-seulaa saa ja tuleekin käyttää, kaikkea ei absoluuttisena totuutena varmaan ole edes tarkoitettu otettavaksi.

Jospa lähtis etsikelemään omia eshistoriallisia juoksija ominaisuuksiaan Ounasvaaran luontopoluille.

perjantai 3. lokakuuta 2014

Komeaa syksyistä säätä pitelee.

Tänään lyhkäsellä etanahitaalle lenkilleni tuli mittaa 12 kilometriä.
Hölkän välissä napsin vaatimattomantasoisella kännykkä kamerallani nämä otokset.






Nämä värithän on vain luonnon tapa varoittaa että kohta nokanpää punoittaa jos ulos uskaldautut.