perjantai 18. huhtikuuta 2014

Väsymyksen maksimointia.

Kävin tänään kahdentunnin juoksulenkin, tällä kunnolla juostua matkaa tuli vain 23 kilometriä, siitäkin viimeiset kilometrit lähes ryömien.
Olli-Markus Taivainen on joskus sanonut "Harjoittelemattoman osa ei ole häävi
 voi pahoin, mutta ei tiedä sitä".
Mutta ei ole joskus aikaisemmin harjoitelleenkaan osa häävi, luulee pystyvänsä vielä vaikka mihin, muttei jaksakkaan mitään.

"Ihminen on vain niin surkea kun miksi hän itsensä ajattelee". (seneca)
Eihän se pidä paikkaansa, kyllä se ihminen on paljon surkeampi, kun miksi hän itseään luulee.

Mitäpä tuosta kurjuudesta muuta sanoisi...
No lohdutukseksi, kipu on vain merkki siitä että on elossa.

Lopuksi esitän tietokilpailu kysymyksen?.
Minä vuona, ja mistä maratonjuoksunlähdöstä kuva on?.
Vihjeeksi antaisin:
Voittaja on meikäläistä 4 päivää nuorempi.
Maratonin voittoaika oli 2.28.27
Kilpailun voittaja sijoittui ko.vuona SM- maratonilla yhdeksänneksi ajallaan 2.20.09

Palkintoja oiken arvanneelle ei ole, mutta hän voi onnitella itseään siitä että muistaa vielä niin vanhoja tuloksia.

Komea pääsiäispäivä, lähden kävelylle kaupunkiin kahville.
Päivän musiikiksi tällaista:

2 kommenttia:

  1. Olisiko ko juoksia Raahesta tai sieltä lähistöltä, joka juoksi myös 100 km melko kovaa.

    VastaaPoista
  2. Juoksija oli Oravaisten suunnalta Lars-Erik Stffans ja kisa ihan Lappilaismaraton Rovaniemellä 1977
    Kyseessä oli ensimmäinen Napapiirin maraton.
    Olin itsekkin kisassa mukana, ja kävelin hartaasti maalia kohden aivan liian kovan alkuvauhdin väsyttämänä, aikaan 3.13.??
    Ei ollut silloin vielä maraton eikä yli puolikkaan pituisista kilpailusta kokemusta.
    Siitä sisuuntuneena jatkoin lenkkien pituutta, seuraavana vuona maraton menikin jo juosten ja reipaasti alle 2.50

    VastaaPoista