maanantai 23. joulukuuta 2013

Hyvää joulunaikaa sivuillani vieraileville.

Aspen puolimaratonin rasituksen jälkeen, valvottuna yönä tuli ajateltua kaikenlaista.
Hiukan tilitystä juoksemisestani.
Annoin pahalle pikkusormen.
Elikkä olen täällä juossut osan noista kisoista ihan kilpailumielellä.
Noita lyhempiä eteenkin mäkisillä reiteillä olevia kisoja olen lähinnä hölkkäillyt.
Harjoittelussa, jos sitä nyt siksi voi edes kutsua, en yhtään kovempaa harjoitusta ole tehnyt, enkä tee...
Kovemmassa tehossa lisääntyneen aortanrepeämisen riskin ottamiseen, pitää toki saada 'nautiskella' lappu rinnassa.

Yhdelläkään viikolla ei juoksukilometrit ole yltäneet sataan kilometriin, joten sellaista elämäntapa liikuntaahan se on lähinnä ollut, joskin sitä on tullut ihan kohtuullisesti kun ottaa huomioon pyöräilyt ja päivittäiset kävelylenkit.

Kotimaassa tuskin ensikesänäkään kilpailuissa kiertelen, no ehkä Terwa ja Ruskamaratonin puolikkaat käyn hölkkäilemässä.

Mutta minkäs sille voi, juokseminen on vain niin hauskaa, vaikka todellisuus ja ikä panevatkin kovasti hanttiin.
Onhan juoksuhulluihin kuuluva sydänlääkäri George Sheehankin sanonut ”Tietyt yksilöt ovat syntyneet juoksijoiksi ja kykenevät olemaan onnellisia ainoastaan juostessaan”.
Siksipä voinkin sanoa kuten (M. Groenina) ”En aio lopettaa itseni kiduttamista ennen kun saan selville tuskani syyn”.

Useinhan ihmiset valitsevat harrastuksensa ja lajinsa sen mukaan missä ovat hyviä.
Minä voisin sanoa saaneeni pitempienmatkojen juoksuhalut jo syntymässäni.
Jo aivan pienenä kuuntelin radiosta aina Ruotsi - Suomi maaottelusta kymppitonnin juoksun, ja se oli paha jos Suomalainen hävisi, eteenkin jos aika meni päälle puolen tunnin, ja yleensä meni.
No tosin puolituntia oli silloin maailmanluokan tulos, toisin kun tänä päivänä, ja edelleen Suomalaisen alittamana puolituntia on kova juttu.
Muiden urheilulajien seuraamiseen hiihdon ja raskaansarjan ammattinyrkkeilyn lisäksi ei minulla siihen aikaan kiinnostusta riittänyt.

No minähän olen aina ollut hiukan 'pihalla' normaaliksi katsotusta elämästä, ja usein yritänkin oikoa elämän karikoissa, ja mennä sieltä missä aita on matalin.
Enkä kyllä suostu juoksukisassakaan juoksemaan tasaista keskitietä, vaan 'nuolemaan' sisäkurvit vaikka siellä tie olisikin kaltevampaa ja rosoisempaa.
Mitäpä tätä elämää kovin vakavasti ottamaan, sehän on vain ohi menevä ilmiö.

Toivotankin blogini lukijoille rauhallista ja liikunnallista joulua.
Kuva Torreviejan kirkkopuistosta.

7 kommenttia:

  1. Kiitos, hyvää joulunaikaa sinullekin Olli !
    Mukava varmaan kesäkelillä lenkkeillä, meillä on tiet aivan peilijäällä, nastalenkkareillakin saa pelätä liukastumista. Cosmos houkutteli tuonne 10km päähän vitosen testijuoksuun, siellä taajaman tuntumassa on sulat tiet, vaan mitäpä minä kisailun lopettanut enää testailemaan.

    VastaaPoista
  2. Hyvät joulut sinullekkin-
    Kävin juuri tuolla meren rantaa kävelemässä viitisentoista kilometriä, oli hyvä ranta kun laskuvesi oli alhaisimmillaan.
    Tarkeni kävelylenkin tehdä lyhkäsissä housuissa ja hihattomassa paidassa, ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.
    On täällä ollut mielestäni normaalia kylmempi joulukuu, vai onko minusta tullut enemmän kylmänarka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt se kertoo se Lappalaisen Sylyvi meilleki saat (ilman pilikkuja) pari seuraavaa viikkoa... siina samassa ohjelmassahan Rakkaus Jeesus ja Kuningas Anna kertoo ne muut uutiset... huomenaamulla on juoksukisa taalla Playa de las Americasissa, tarkoitus on menna sinne... Feliz Navidad!!! t. P. ja K.K.

      Poista
  3. Hyvää joulua.
    Pitää katsoa tulokset Americasin juoksustakin.
    Kyllähän se Sylyvin ennustamat säät aina Lapinkelit voittaa.
    Uuttavuotta ja hyvää sellaista.
    Näyttää Sylyvi justiin tv:ssä sinne aurinkoa ja 21 astetta.

    VastaaPoista
  4. Hyvät Joulut Ollille. Toivoo telkkari

    VastaaPoista
  5. Hyvää Joulua sinullekin.

    VastaaPoista
  6. Hyvää ja rauhallista joulunaikaa.

    VastaaPoista