Eihän ole pakko juosta jos ei haluu?.

NO EI, enhän ole enää kilpaurheilija jonka pitäisi harjoitella.
Päivällä lähdin lenkille ja ajattelin että voisi hölkkäillä vähän pitemmästi, hitaalla vauhdilla.
No vauhti oli kyllä hidasta, mutta kympin kohdalla alkoi jo tuntumaan siltä ettei juoksu ole tänään helppoa eikä hauskaa, niinpä jatkoin vielä kilometrin juosten ja totesin, minun ei ole pakko juosta jos se ei kerran kiinnosta.
Käveleskelin takaisin kämpille, ja mikäs oli kävellessä olihan ilman lämpötila vähintäänkin kahdessakympissä.


Tämä reissu alkaa olla lopuillaan, huomenna olisi kotiinlähtö.
Juoksukilometrejä tuli kuukaudenreissun aikana 420 aika hyvä määrä näin vain nautiskelija-juoksijaksi. Toki muutama vuosi taaksepäin terveenäollessa määrä olisi ollut vähintäänkin kaksinkertainen.
Vaikka asustelinkin ihan tuossa urheilukentän kulmilla, tällä reissulla ei kentällä tullut käytyä. Mutta onhan se hyvä että kenttä on lähellä, jos olisi vaikka alkanut urheiluttamaan.
Kisoja hölkkäilin joka viikonvaihteessa kaksi puolimaratonia ja kympin sekä seiskapuolikkaan.
Yhtään kisaa en juossut kilpailurasituksella, aivan niin kuin tarkoitus olikin, mutta noilla puolikkailla loppumatkasta kyllä vähän tuli puristusta lisättyä ja sijoittuminenkin sarjassani kävi mielessä.

Espanjalaisen makkaran ystävää ei minusta vieläkään tullut, vaikka nyt tuli sitä jo vähän maistettuakin, tavallisesti annokset ovat päätyneet suoraan kissojen ja koirien syötäväksi.
Niin noita ruoka annoksia on usein kilpailujen osallistuja lahjoina ja myös palkintoina.