sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Jäätyneet kyyneleet.

Vaivutaan kaikki synkkyyteen,
vain pakkasta ja lunta tuottaa maani
vain lyhyt vihreä kausi
poistuakseen väriloistossaan,
tulee pimeä kylmä talvi.

Kaapin sisältö sen kertoo
se loputon pipojen ja käsineiden määrä
se ei lopu
se vain kasvaa.
Ikääntyessämme palelemme enemmän.

Tämän esi-isämme valitsivat
tämä on valintamme
pohjoiseen
kauas pohjoiseen.
Kestetään siis tämä.
Vaivutaan synkkyyteen.
juodaan itsemme humalaan
tapetaan perheemme, naapurimme.
masennutaan
täytetään mielisairaalat.
Muutosta ei ole.

Tai paetaan, sinne missä aurinko hellii läpivuoden.
Mutta emmehän sitä tee
olemme tämän maan synkkyyteen tuomitut
tänne synnymme
tänne kuolemme
jäätyneeseen maahan päättyy matkamme.
Jäätyneitä kyyneleitä on elämä.
polli

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti