lauantai 12. elokuuta 2017

Kivijärviloppet.

Kesän kilpailukausi tuli korkattua.
Aamulla meidän kolmen hengen autokunta Rovaniemeltä päätti lähteä länteen, ihan ulkomaille asti, tarkoituksena juosta Kivijärviloppet.

Tämän 7,5 kilometrin maastojuoksun saimme suoritettua ihan kunnialla, autokuntaanme ei tullut kun ykkössijoituksia.
Sanna-Maija Pohjanvesi 32.14 - Sari Hilli 34.26 - ja mie ite 34.48
Alitin niukasti sen tavoitteeksi asettamani 35 minuttia, eikä minua jätetty edes ennen kotia autosta komennolla, kaipaat hieman lisää harjoittelua.
Kisajärjestelyt olivat tuttuun tapaan hyvät, palkintopuolella parin mitallin lisäksi pääsen porailemaan ja hiomahommiin, ja kun arvonnassa vielä tuli kävelysauvat saatetaan minut yllättää dementiakävelylläkin.


Kisoista tuli muitakin voittoja ja palkintosijoja Suomeen tulokset löytyvät tästä.
Päämatkalla nopein oli Niklas Niska 45.19 -  Naisissa Lovisa Modig 49.52

Tämmöistä täällä tänään,
Ilta vierähtääkin mukavasti MM-kisoja seuraten, ja huomenna kuulostellaan mitä polvi tykkäsi juoksukisasta.

perjantai 11. elokuuta 2017

Ainakin kerran kesässä on startattava.

Näin jeesusteipin 75 vuotispäivänä päätin että ainakin kerran kesässä on juoksukisassa lähtöviivalle asetuttava, vaikka sitten pitäisi jeesusteipillä raajat yhteen kasata.
Huomenna tuolla Ruotsin Kivijärvellä olisi maastojuoksu.

Siitä on kulunut 21 vuotta kun ensimmäisen kerran osallistuin tähän maastojuoksuun.
Silloin tuli tutustuttua kisan 12 kilometrin päämatkaan.
Tuon kisan jälkeen olen juossut veteraanisarjoissa juostavaa 7.5 kilometrin matkaa.
Viimevuona arvelin blokissani kisakertoja itselläni olevan 13 tässä kisassa, mutta kun tarkastelin noita omia harjoituspäiväkirjoja, näyttäisi siltä että se tämän vuoden kisa olisikin 12 kerta kun mukana olen.
Niin se dementia edistyy, samaamatkaa juoiksuvauhdin hidastuessa.
Paras aikani 50 v. sarjassa on 27.20 vuodelta 2003
Kuusikympisissä paras aikani 29.28 tuli vuona 2009
Tässä kuusvitosten sarjassa  paras aikani 31.26 on juostu 2014
Tänävuona olen tyytyväinen jos ilman kävelyaskeleita reitin selvitän. 
ja 35 minuutin aika olisi jo ihan hyvä.

MM-kisoja olen seurannut kiitettävän ahkerasti, kaikki TV 2: lähetykset on katsottua, 
Oma urheilu tällä viikolla on rajoittunut yhteen pyörälenkkiin 34 km, 
yhteen juoksulenkkiin 9 km, ja kahteen tunninmittaiseen kuntosalivetelehtimiseen.
Ei tää hyvältä näytä, niin kuin ei Suomalaisten MM esintymisetkään.
Jospa se Pitkämäki edes.

torstai 3. elokuuta 2017

Käyn jo kierroksilla.

Lontoossa järjestettävät yleisurheilun MM-kisat alkavat huomenna, 
ja minä käyn jo kovilla kierroksilla TV: lähetyksiä ootellessani.


Tarkastelempa tässä miesten maratonin Kenialaisia osanottajia.
Ensin kuitenkin esittelyssä Eliud Kipchoge, 
joka juoksi Monzassa maratonin 2.00.25
Kisassa oli järjestelyt, jossa juostuja ennätyksiä ei maailmanennätyksiksi voi hyväksyä.
Hän omistaa kyllä nykyisen maailmanennätyksenkin 2.03.05
jonka kimppuun mies käy syksyllä Berliinin maratonilla.

Kenian maratonedustajat Lontoossa:
Daniel Wanjiru  (-92)   2.05 21 Amsterdam 2016
Geoffrey Kirui   (-93)   2.06.27 Amsterdam 2016
Gideon Kipketer (-92)  2.05.51 Tokio 2017


Kenian naisten edustajia maratonille en nyt näin äkkiä löytänyt, 
Mary Keitany (-82) on kieltäytynyt valinnasta (Lontoo 2017)  2.17.01
Samoin Flornce Kiplagat (-87)  2.19.44 
Kyllähän sieltä silti kovia lähtöviivalla seisoo, taso on laaja.


Minulle se arvoasteikossa koviin Kenialais naismaratoonari on Tekla Lorupe (-73)  2.20.43
Tekla kuuluu myös niihin Kenialais juoksijoihin jotka ovat asemaans ja rahojaan käyttäneet vähäosaisten ja sorrettujen hyväksi.

Minulla on itselläniki muistoja tästä aina hymyilevästä huippujuoksijasta, joka jo lapsena sai lempinimen "Chametia" (jotain sellaista kun 'se jota ei koskaan harmita', tai sinnepäin)

Kerran tullessani Agadiriin ilta jo hämärtyi, syöksyin nopeaa rannalle että ennätän juosta pienen lenkin ennen pimeää.
Juostuani vähän matkaa takaa pyyhälsi pieni poninhäntäinen tyttö ohi, ajattelin että kylläpä sitä on matkustamisen jälkeen jumissa , kun pikku tytötkin ohittelee.
Seuraavana aamuna lenkillä taasen sama toistui.
Hetken kuluttua sama tyttö tulee vastaan, silloin huomasin että sehän on Tekla Lorupe, kova Kenialais maratoonari.
Oli vain lunnossa vieläkin pienempi kun TV kuvissa.


No eihän naisten maraton ainakaan painopuolesta isojentyttöjen hommaa ole, Keitany ja Kiplagat ovat 42 kiloisia, Tekla oli kilpakunnossaan 40 kiloinen.

Niin siellä Agadiirissa Tekla oli juoksemassa hyvillä rantahietikoilla, Hollantilaisen managerinsa tuomana kun hänellä oli silloin joku selkänikamien vaiva.
Lenkillä läpsäisimme hymyillen aina käsi tervehdyksen vastaan tullessamme, 
tai hänen ohitaessaan minut, eihän sen lenkkivauhteihin meikäläisellä ollut mitään asiaa.

Lopuksi tähän linkki Suomalaisesta juoksijasta, joka ei harjoittelua pelännyt.

lauantai 29. heinäkuuta 2017

Kaikkea voi testailla.

Analysoiden vai mututuntumalla.
Tänään juoksentelin sellaisen edestakaisen lenkin tuonne Vennivaaraan ja takaisin, juoksumatkaa tuli karvan yli 20 kilometriä.
Juostessa ajattelin kaikkea muuta kun juoksemista, niin varmaan lenkki tuli heitettyä aika tasaisella rasituksella.
Niinpä päätin kotona analysoida hieman tarkemmin lenkkiäni.

Aikoinaan nuorempana testailin useitakin asioita jotka vaikuttavat kilpajuoksun loppuaikaan.
Testit tein aina juoksemalla vauhtikestävyyslenkkeinä, jotta vastaisivat paremmin pitempien matkojen kilpailusuorituksia.
Testasin mm:
Juoksemalla saman lenkin helteellä ja optiimilämpötiloissa,
juoksemalla mäkisen ympyrälenkin molempiin suuntiin, miten mäkien profiilien muuttuminen vaikuttaa aikoihin, 
testasin myös tuulisen sään ja tyynen sään eroa lenkkiaikaan, 
samoin myös testailin edestakaisella lenkeillä tasaisen, ylämäen ja alamäen kilometrivauhtien eroja.

No mitä hyötyä siitä on?,
Ei varmaan niin suuria, mutta oli mukava tietää mitä ne vaikutukset todella olivat, eikä tarvinnut turvautua siihen mututuntumaan.
Olen joskus kuullut kisan jälkeen mm. selityksen "Matkalla aukesi kengännauha kaksi kerta, siitä tuli lisäaikaa ainakin pariminuttia". 
Niin.. kuka jaksaa kotona sitoa kengän nauhoja pari minuttia?.
Huonostimenneen kisan jälkeen se henkinen kantti tahtoo suurennella niitä ulkoisia tekijöiden vaikutusta lopputulokseen.

Mutta tämän päivän lenkkianalyysi:



Juostu matka 20,260 km käytetty aika 1 t 49 min 40 sek
Menomatka 57 min 24 sek  Paluumatka 52 min 16 sek
Menomatkalla noustaan 144 m palattaessa tietysti laskeudutaan sama matka.
Menomatkan keskim. kilometrivauhti 5.40  Paluumatka 5.10
Yhtämittaisen ylämäen/alamäen pituus 3890 metriä
Ylämäen keskim. km vauhti 5.39  Alamäen keskim. km vauhti 5. 04
Lenkillä otettu 18040 askelta keskim. askelpituus 1 m 13 sm
Keskimäärin 164 askelta minutti.
Sydän löi lenkin aikana 13750 kertaa, keskisyke 126
Epoc, kokonaisrasitus arvo 136 ml/kg

Syke nousee normaalistikkin lenkin edetessä, nyt lopussa jo nestehukkakin vaikutti, kun oli lähes helteinen keli.
No niin olisihan noita mitattuja parametrejä lenkistä lisääkin, mutta eiköhän tämä nyt tästä riitä.

Hamassa nuoruudessa kun yliopistoaikoina urheilulisenssillä, vai oliko se osanottomaksulla kisoja juoksenneltiin, en nyt niin tarkkaan muista kun onhan siitä jo niinpaljon aikaakin.
Olisiko ollut joskus 2016 tai jotain sinnepäin.

perjantai 28. heinäkuuta 2017

Tulihan se kesäkin.


Lähes viikon on lämpötila pyörineet hellerajan tuntumassa,
Ei oikein keksi miten säistäkään valittaisi, on se kurjaa.


Olen jo jonkin aikaa työskennellyt yrityksessä johon jo muutaman vuoden olin keikkaa tehnyt sivutoimisesti.
Tuossa työpaikassa työntekijöiden vaihtuvuus on aika suurta,
siksi kai ne minuakin joukkoonsa pyysi.
Pakkohan se oli tarttua tilanteeseen kun päätoimista virkaa tarjottiin.
Työ on kivaa ja työilmapiiri oikein hyvä,
Jos nyt jotan negatiivista pitäisi keksiä niin palkka ei kovin kummonen ole,
ja työ on niin kuluttavaa ettei monikaan jaksa palkkalistoilla kovin pitkään olla.

Niin se firma joka palkkani maksaa,
Olen vakuutusyhtiö Ilmarisella päätoimisena eläkeläisenä.

Mutta nyt pitää kiirettä työt jatkuvat.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Nyt on se päivä.

Nyt on kulunut 68 vuotta kun synnyin tähän maailmaan.
No tosin virallinen syntymäpäiväni on vasta 24 päivä.
Olen syntynyt kotonani Runkauksella, en missään laitoksessa,
Kun äitini oli seuraavan kerran kirkonkylillä Tervolassa käynyt, oli kirkkoherranvirastiossa ilmoittanut että meille on syntynyt poika 24.7
No kotiin päästyä hän huomasi että tuli sanottua väärä päivämäärä, ja päätti että seuraavan kerran kun Tervolassa pistäytyy käy korjaamassa asian.
No kun äiti myöhemmin yritti asiaa korjata, sanottiin ei niitä päivämääriä voi noin vain mennä muuttelemaan,
Täällähän kirjoissa selvästi näkyy että on syntynyt 24 päivä.
Heh, heh, mustekynäkaudella tietoja olisi ollut muutenkin vaikea muuttaa, tulis niin epäsiistit kirkonkirjat.
Niinpä olen siis saanut elämääni viettää päivää nuorempana.

Vähän tietoa maailmasta ja Suomesta ajalta jolloin synnyin:
BBC NEWS: kertoi tällaista.
Syntyessäni olin maailmassa noin. 2 503 425 091 ihminen.
Nykyään maailman väestön 7 miljardin raja juuri rikkoutui.
Olin 75 600 921 877 ihminen joka maailman polkuja tallaamaan oli syntynyt, ihmettelen vain mihin ihmisen ja apinan raja piirretään?.
Suomen mestaruuden 10 000 metrillä voitti Viljo Heino 29.35.8
5000 metrillä Väinö Koskela 14.26.8
Pesäpallon Suomen mestaruuden vei Lahden koripalloilijat
Jalkapallossa puolestaan TPS
Maailman musikkilistojen kärkikappale syntymäni aikaan oli.


No tätä listaa ajalta jolloin synnyin voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta onneksi niihin aikoihin ei enää paluuta ole, ja hyvä näin.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Kalevankisat.

Tänään Kalevankisojen parasta antia oli 100 metrin juoksut, 
Muutempa jäi vähän lattea tunnelma.

Kova kato on käynyt Suomen yleisurheilussa, eteenkin tuolta naisurheilijoista kovat lupaavat kyvyt ovat vammojen tai sairauksien vuoksi poissa, 
osa jo useampia vuosia peräkkäin.
Äkkiä tulee mieleen: Johanna Peiponen, Alisa Vainio, Ona Kettunen, Minttu Hukka, Noora-Lotta Nezir, ja onhan noita nimiä joita kisoissa haluaisi nähdä.
Miehissä taasen keihäskisassa puuttuu Antti Ruuskanen, Söderberikin taitaa parannella selkäänsä, ja kun kansainvälisen tason urheilijoita meillä muutenkin on niin vähän, jää tulostasot kovin heikoiksi.

Eikä meikäläistä paljon kiinnosta katsella tuollaisia suorituksia kun tänään miesten tonniviisisatanen.
Vaikka Suomenmestaruudestahan siellä kilpaillaan, ja kisat ovat usein taktiikkakilpailuja, niin juoksu niin hitaalla vauhdilla jota SM-kisoissa on juostu viimeksi 99 vuotta sitten, ei innosta.

Toivottavasti seuraavat kisapäivät tuovat parempaa tulostasoa ja kilpailua.

Itsekkin yritin pienen lenkin juosta, ja siinäkin vesisade yllätti, piti yrittää lopussa juosta lujempaa kun jaksokaan, ettei palellu, kun hulluuessani lyhkäsessä paidassa ja housuissa lenkille olin lähtenyt.

Siksipä listasin nuo Espanjassa juoksemani kisat, että kun sateessa ja kylmissään täällä lenkillä rämpii, voi lämpimikseen vaikka niitä katsella, ja auringosta unelmoida.
Vaikka on se kyllä joskus kisan jälkeen vesisateessa sielläkin palellut.